Oma ajatukseni tylsyydestä on ollut vähän ristiriitainen. Ymmärrän, että tylsyyden takana piilee paljon hyvää. Kun kestää alkuun pientä epämukavuutta, jota tylsyyden tunne pitää sisällään, voi saavuttaa vähän ajan päästä jopa yllättävän lennokkaan ideointitilan tai sitten ihan vain rauhallisuuden tuntua. Tämän kirjoituksenkin tuottaminen vaatii minulta sen, että työnnän itseni tylsän vaiheen yli. Usein kuitenkin huomaan myös itse vältteleväni tylsyyttä.
Pääsen pian juttelemaan tylsyydestä muiden yritysten edustajien kanssa Tylsyyden sietäminen työelämässä -webinaarissa, jonka järjestää Talentchain 16.9.2021. Jos aihe kiinnostaa, voit ilmoittautua tapahtumaan täältä.
Tylsyys on läsnä meidän kaikkien työssä myös Soldemilla. Jos toistavuus mielletään yhdeksi tylsyyttä aiheuttavaksi tekijäksi niin myyjän ja asiakaspalvelijan työ voi välillä olla todella tylsää. Toistoja tulee helposti ainakin kymmeniä päivässä. Kun uutuuden viehätys on lennokkaan alun jälkeen hälvennyt ja osaaminen on jo hyvällä tasolla, arki voi iskeä kaikessa tylsyydessään välillä rajustikin vastaan. Miten tähän kaikille tuttuun tylsyyden tunteeseen kannattaisi sitten suhtautua?
Olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että tylsyyttä on paljon helpompi sietää, kohdata ja jopa arvostaa, kun kokee kuuluvansa vahvasti johonkin porukkaan. Meillä myyntityössä se tarkoittaa ensisijaisesti omaa myyntitiimiä. Jo pelkkä ajatus ja tieto siitä, että oma tiimikaveri on juuri nyt samassa vaiheessa omassa työpäivässään, hänellä on ollut suurin piirtein yhtä paljon kohtaamisia asiakkaiden kanssa ja häntä odottaa tiimin yhteinen tauko samoihin aikoihin kuin itsellä, auttaa kummasti myös itseä kestämään pienet tylsyyden tunteet. Ei tule ehkä harmiteltua tai liioiteltua omaa tylsyyden tunnetta liiaksi, kun on tuntuma siitä, että tällaista muutkin tekevät ja tämä on ihan normaalia arkea.
Miten tiimityötä johdetaan ja mahdollistetaan?
Tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hedelmällistä yhteistyötä ei tapahdu, ellei sitä osata johtaa ja mahdollistaa. On tärkeää, että jo yritystasolla otetaan kantaa siihen, että odotetaanko tässä yrityksessä hyvin itsenäistä työskentelyä vai odotetaanko, että osaa tuoda oman panoksensa tiimin tekemiseen. Esihenkilöllä on suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan tiimityö alkaa muokkaantua. Esihenkilön vastuulla on varmistaa, että rakenteet mahdollistavat tiimityön kehittymisen. Sille on varattava kalenterista aikaa ja takataskussa on hyvä olla keinoja siihen, miten yhteistyö ja luottamus alkavat pikkuhiljaa vahvistua. Tiimihengeltään vahvimmat tiimit ovat meillä sellaisia, joissa tiiminvetäjä työskentelee itse hyvin lähellä tiimiläisiään. Hän käy tiimiläisten kanssa usein syvällisiäkin keskusteluja työarjen keskellä. Tiimin yhteisissä palavereissa hän pystyy vaikuttamaan ihmisten aktiivisuuteen ja rohkeuteen muun muassa oman esimerkkinsä kautta.
Etätyö haastaa tiimihenkeämme
Työntekijämme listaavat edelleen yhteishengen yhdeksi tärkeimmistä syistä miksi ovat meillä töissä. Meillä on nyt paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet lähes koko Soldemin työuransa ajan etätyössä fyysisesti kaukana omasta tiimistään. Olemme kehittäneet useita toimintamalleja siihen, miten yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan etätyössä ja osa näistä malleista toimii hienosti. Isossa kuvassa on kuitenkin todettava, että fyysinen etäisyys on heikentänyt tiimihenkeämme. Se näkyy esimerkiksi siinä, että etätyöntekijöiden työsuhteiden pituus on lyhyempi ja osa heistä kertoo suoraan, ettei koe omaa tiimiään niin läheiseksi.
Tiimityömme tulevaisuus
Joko emme ole löytäneet vielä tarpeeksi hyviä tapoja johtaa ja mahdollistaa yhteishengen vahvistumista etätyössä, tai sitten se ei ole edes tiettyä tasoa enempää mahdollista ainakaan joidenkin ihmisten kohdalla. Suhtaudumme asiaan mielestäni juuri nyt oikealla avoimuudella ja kehityksenhalulla. Jatkamme etätyön johtamisen kehittämistä yhä enemmän tiimihenkeä vahvistaen, mutta samalla rohkaisemme ihmisiä tulemaan ainakin välillä myös toimistolle jakamaan työpäiväänsä tiimikavereiden kanssa.
Mitä heikko tylsyyden sieto maksaa?
Yksi syy siihen, miksi tylsyyden sietäminen on noussut meillä Soldemillakin nyt esille, on se, että sillä on suora yhteys myös liiketalouden lukuihin. Kun ihminen kokee, ettei kestä työarjen tylsyyttä, alkaa se näkyä niin myynnin laadussa kuin tehokkuudessakin. Sairauslomat voivat nousta, kun motivaatio työhön tarttumiseen on nollissa. Muut työmahdollisuudet alkavat myös kiinnostaa enemmän tällaisessa tilanteessa ja se aiheuttaa yritykselle luonnollisesti lisäkuluja uuden työntekijät rekrytoimisessa ja kouluttamisessa.
Perusteita tylsyyden siedon kehittämiseen työelämässä löytyy niin omista henkilökohtaisista kokemuksista kuin yrityksen talouslukujenkin vinkkelistä. Odotankin siksi jo innolla tulevaa webinaariamme. Tylsyys ei ole terminä kovin trendikäs tässä yksilötason menestystä ja onnellisuutta korostavassa aikakaudessamme. Tylsyys voi kuitenkin olla juuri se ovi, joka avaa polun oman itsensä kuuntelemiseen ja läsnäoloon. Se kehitys voi lopulta tuoda paljon enemmän onnellisuuden tunteita kuin se, että hyvää oloa hakee jatkuvasti vain ulkoapäin. Oltaisiinko jossain kohtaa jopa siinä pisteessä, että tylsyyden sietämisestä tulee uusi arvostettava työelämä- ja ehkä ihan vain elämätaito sinänsä?! 😊